Sivut

3.5.2016

Tappaako älypuhelin aivosi?


Toimittaja Sanna Ukkola kirjoittaa kolumnissaan älypuhelinten tuhoavan aivomme kehottaen varmuuden vuoksi vielä otsikossa, että "Älä lue tätä älypuhelimella" [1]. Ukkolan mukaan kännykät erkaannuttavat meidät toisistamme, estävät meitä olemasta läsnä, mädättävät aivomme, estävät meitä nukkumasta, tuhoavat keskittymiskykymme, aiheuttavat väsymystä ja masennusta sekä alentavat hedelmällisyyttä.

Ukkolan läsnäoloa kännykät kyllä ovat estäneet, sillä hän on viettänyt vappupiknikkinsä tarkkailemalla ja laskemalla miten muut ihmiset käyttävät kännyköitään. Kuvittelisi, että jotain parempaakin tekemistä voisi Kaivopuistosta aurinkoisena vapunpäivänä löytyä, mutta kukin tyylillään. Ukkola on myöskin tyrmistynyt, että ihmiset luopuisivat mieluummin pikkusormestaan kuin internetistä. Hän ilmeisesti siis oletti, että ihmiset mieluummin istuisivat sohvalla ihailemassa pikkusormeaan kuin käyttäisivät nettipankkia, viestittelisivät kavereille, katselisivat lastenlasten kuvia, saisivat kutsuja juhliin, varaisivat ajan lääkäriin, tarkistaisivat säätiedotuksen ennen uloslähtöä, pelaisivat pelejä JA katselisivat tv-sarjoja. Aika tärkeä sormi!

No, se siitä. Pöyristely on aina helppoa. Jos otetaan faktapohjaisemmalla linjalla, niin oikeastaan kaikki, mitä Ukkolan väitteistä tarvitsee tietää on, että kun hän jutussaan sanoo, että jokin asia on tietyllä tavalla "tutkimusten mukaan", hänen viitteinään ovat Huffington Post ja The Telegraph, eikä hän ole viitsinyt ilmeisesti seurata lähteitään yhtään sen enempää, saati ajatella niitä kriittisesti, tai tehdä edes Google-hakua hassuimmille väitteille laittaen perään sanan "myth" (kikka, jonka luulisi ammatikseen YLElle sisältöä tuottavan tietävän?). Mutta päätin selvittää pitemmälle.

Ukkolan ensimmäinen lähdelinkki (jossa äärimmäisen harhaanjohtavasti tekstinä "tutkimusten mukaan"!) vie Huffington Postin click-bait-juttuun nimeltään "8 Ways Your Smartphone Completely Messes With Your Life"[2] ja toinen The Telegraphin juttuun siitä, kuinka ihmisen attention span on koko ajan laskenut ja on nyt jo alhaisempi kuin kultakalan[3]. Seurasin näistä edelleen lähdelinkkejä niin pitkälle kuin pääsin, ja pyörittyäni aikani ympyrää toisiinsa linkittelevillä puhelimien aivot mädättävää pahuutta toistelevilla populääriclickbait-sivustoilla faktoja löytyikin - hieman yllättäen - aika paljon.

Kiinnostavaa on se, kuinka pieni osa näistä faktoista itse asiassa käsitteli kännyköitä. Seuraava on lista niistä seikoista, joihin Ukkolan lähteiden mukaan hänen väitteensä kännyköiden aiheuttamasta hedelmättömyydestä ja kultakalan keskittymiskyvystä perustuvat:
  • Useissa Yhdysvaltain osavaltioissa kännykän käyttö ajaessa on laissa kielletty. [4]
  • Syöpien määrä ei ilmeisesti yleisesti ottaen ole lisääntynyt kännyköiden käytön lisääntymisen myötä, mutta yhdessä ruotsalaisessa tutkimuksessa on havaittu lisätutkimuksia vaativa mahdollinen yhteys kännykän korvalla pitämisen ja harvinaisten aivokasvainten välillä. [5]
  • Ihmiset nukkuvat nykyään liian vähän ja vähemmän kuin aikaisemmin. [6]
  • Lapset jotka istuvat ruudun ääressä (tässä tutkimuksessa lähinnä katsellen televisiota) ennen nukkumaanmenoa nukahtavat myöhemmin. [7]
  • Suuri osa ihmisistä ja nuoremmista ihmisistä vielä suurempi osa pitää kännykkää mukana makuuhuonessa. [8]
  • Runsas tietokoneen ja kännykän käyttö, erityisesti iltaisin, ennustaa unihäiriöitä ja masentuneisuutta, unenpuutteen toimiessa todennäköisenä välittäjänä. [9]
  • Kirjallisuuden lukeminen lisää mielenteorian ja empatian kykyjä. [10,11]
  • Ajattelua vaativa toiminta lapsuudessa ja keski-iässä suojaa ajattelukyvyn heikentymiseltä vanhuudessa. [12] Samoin myös muunlainen aktiivinen elämä keski-iässä. [13]
  • Nukkuminen heti uuden opiskelun päälle tehostaa opeteltavien asioiden jäämistä muistiin. [14
  • Taustavalaistusta e-kirjasta lukeminen vaikuttaa melatoniinin tuotantoon ja hidastaa nukahtamista, verrattuna lukemiseen paperisesta kirjasta. [15] Valon aallonpituudella on huomattava merkitys tälle ilmiölle (sinertävämpi valo -> voimakkaampi vaikutus. [16]
  • "Varastoon nukkuminen" saattaa vähentää unenpuutteen vaikutuksia. [17]
  • Unenpuute heikentää tunnetaitoja, ihmissuhdetaitoja, stressinsietokykyä, kykyä posiitiiviseen ajatteluun ja rakentavaan ongelmanratkaisuun, sekä lisää taipumusta taikauskoiseen ajatteluun [18] ja sydän- ja verisuonitauteihin [19]. Unenpuutteen vaikutus toimintakykyyn vastaa puolen promillen tai suurempaa humalaa [20]. Unenpuutteen aiheuttamat poissaolot ja työtehon alenemat tulevat myös yhteiskunnalle kalliiksi [21].
  • Unen saannissa auttaa mm. jalkojen pitäminen lämpimänä [22], mutta huoneen muuten viileänä [23,24]. Unen saantia sen sijaan haittaa esimerkiksi kofeiinin nauttiminen nukkumaanmenoa edeltävien kuuden tunnin aikana [25] (mutta kofeiinin kokonaiskulutus ei [24]), poikkeaminen tavallisesta ruokarytmistä illalla [26], kognitiivisesti stimuloiva toiminta sängyssä [24], nukahtamisympäristön meluisuus [24] ja tupakointi [27].
  • Paljon urheilevat ihmiset raportoivat nukkuvansa paremmin [28], mutta liikunnan ja unen yhteydestä on esitetty myös tuloksia, joiden mukaan riittävä uni lisää liikuntaa - ei päinvastoin. [29]
  • Päiväunet piristävät. [30313233]
  • Meditointi saattaa vähentää unen tarvetta. [34]
  • Tuoksuilla on vaikutusta vireystilaan ja uneen. [3536]
  • Uniapnea on vaarallista [37].
  • Puhelimen menettämisen pelko ("nomophobia") on mahdollisesti yksi aikakautemme spesifisistä fobioista [38], samaan tapaan kuin lentopelkoa esiintyy nykyään mutta ei ennen lentokoneiden keksimistä.
  • On helvetin häiritsevää, jos puhelimesi soi kesken psykologisen kokeen, vaikka luulet kääntäneesi siitä äänet pois [39].
  • Kännyköiden käyttö ahdistavien asioiden pakenemiseen saattaa aiheuttaa mielenterveysongelmia tai  niiden pahenemista, sen sijaan kännykän räplääminen tylsyyden poistamiseksi ei vaikuta sellaista aiheuttavan [40]. 
  • Ihmisten Facebookin käytön määrään liittyy se, kuinka paljon heidän aivonsa reagoivat henkilökohtaiseen maineeseen [41].
  • Ihmiset tykkää puhua itsestään [42].
  • Noin 10 % Facebookin käyttäjistä käyttö on riippuvuusmittareilla ongelmallista ja näillä samoilla ihmisillä on muita useammin myös tunnesäätelyn ja päihteiden käytön häiriöitä [43].
  • Suurempi määrä Facebookin käyttöä saattaa johtaa pieneen (mutta tilastollisesti merkitsevään) laskuun subjektiivisessa hyvinvoinnissa [44]. Vaikutus saattaa syntyä kateellisuuden kautta, ja on suurempi niillä, jotka passiivisesti seuraavat Facebookia sen sijaan että osallistuisivat aktiivisesti itse [45].
  • Internetistä saadulla informaatiolla voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia itsetuhoisiin nuoriin [46].
  • Ihmisillä, joilla on tapana "multitaskata" eli seurata ja käyttää yhtäaikaa erilaisia medioita, on suurempia vaikeuksia formaaleissa tehtävänvaihtotesteissä: heidän on esimerkiksi vaikeampaa suodattaa pois irrelevanttia informaatiota tai vaihtaa tehtävää. Kumpi on syy ja kumpi seuraus ei ole tiedossa. [47]
  • Myös yli 55-vuotiaat ihmiset oppivat nopeasti käyttämään internettiä tiedonhakuun, kunhan harjoittelevat [48].
  • Ihmisten ominaisuuksia, jotka yhdistyvät paljoon kännyköiden käyttöön ovat mm. vaikeus pitää huomiota siinä mitä on tekemässä, emotionaalinen epävakaus, ekstroverttiys, materialismi, sekä avoimuus uusille kokemuksille [49].
  • Joillain lemmikkikaloilla on (kaloiksi) erittäin hyvä muisti [50].

Mikä tämä "keskittymiskykymme huononee koko ajan ja meillä on nykyään lyhyempi attention span kuin kultakalalla" -legenda sitten on? Sen jäljittäminen osoittautuikin vähän haastavammaksi. Lähteeksi ilmoitetaan usein "Microsoftin uusi tutkimus", mutta Microsoftin itse toteuttamassa osuudessa Attention Spans -raportissa [51] ei itse asiassa ole minkäänlaista seurantadataa. Siellä on kuva, jossa väite esiintyy, mutta sen lähteeksi ilmoitetaan Statistic Brain, ilman tarkempaa viitettä.

Siltä sivustolta taas löytyy kyllä attention span -tilastoja [52], josta kyseiset luvut seisovat. Niiden (tai ehkä vain samalla sivulla olevien webbiselailulukujen?) lähteeksi mainitaan Weinrichin ja kumppaneiden tyypillistä loppukäyttäjän web-navigaatiota koskeva tutkimus [53]. Weinrichin (et al) artikkelissa kyseisiä lukuja ei esiinny ollenkaan - eikä myöskään kultakalojen webbiselailutavoista mainita mitään. Muiksi lähteiksi sivulla mainitaan yleismalkaisesti "National Center for Biotechnology Information, U.S. National Library of Medicine, The Associated Press". Kokonaisen tutkimustietokannan tai kansalliskirjaston ilmoittaminen lähteeksi on aika jännä veto, mutta ei tee tilastoista kovin uskottavia. 

Mitään seurantatutkimusta keskittymisjaksojen pituuksista viimeisen parin vuosikymmenen aikana en PubMedista hakemalla itse löytänyt. Enkä muuten ole ensimmäinen joka yrittää jäljittää tätä legendaa ja epäonnistuu [5354], vaikka joku pääsikin vähän pitemmälle ja löysi mainostoimiston, joka mahdollisesti ensinnä on väitettä siteerannut [54].

Mitä jäi käteen?
  • Älä käytä kännykkää kun ajat autoa (paitsi navigaattorina).
  • Nuku tarpeeksi. Se on oikeasti tosi tärkeää.
  • Älä lue tai katsele asioita sinivalaistulta ruudulta ennen nukkumaanmenoa.
  • Älä ylipäätäänkään tee mitään liian vireystilaa nostavaa (lue jännää kirjaa, pelaa peliä, roiku somessa) ennen nukkumaanmenoa. Opiskele jotain tylsää vaikka, muistat sen paremmin aamulla.
  • Muuten kirjallisuuden lukeminen kyllä kannattaa.
  • Kuten aktiivinen, innostava elämä muutenkin.
  • Älä yritä paeta pahaa oloa someen (tai internettiin muutenkaan), se ei toimi.
  • Jos roikut somessa: osallistu, älä vain passiivisesti tuijota muita ja kadehdi!
  • Ihmisten henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat paljon siihen miten he internettiä käyttävät ja kuka jää mihinkäkin "koukkuun".
  • Se kultakalajuttu on ihan höpöhöpöä.
  • Oikeesti, usko jo, nuku tarpeeksi.
Näistä lähtökohdista olisi saanut aikaan kiinnostavankin kolumnin. Sääli, ettei Ukkolan keskittymiskyky riittänyt sellaisen kirjoittamiseen.

10 kommenttia:

  1. Anonyymi4/5/16 08:09

    Puhelimen menettämisen pelko... Mielenkiintoista, mutta minulla tuntuu tosiaan esiintyvän arkkityyppinen uni, jossa putoan veteen ja huolestun puhelimen kohtalosta. Uusin onkin varmuuden vuoksi vedenpitävä...

    VastaaPoista
  2. Minäkin kirjoitin aiheesta, tosin ideani jäi hieman hajoilun tasolle. Kirjoittelen myöhemmin enemmän.
    http://spoborgmedia.com/sagamaraia/2016/5/3/kommentti-knnykn-kamaluudesta

    VastaaPoista
  3. Kirjoitit: "Weinrichin (et al) artikkelissa kyseisiä lukuja ei esiinny ollenkaan - eikä myöskään kultakalojen webbiselailutavoista mainita mitään. Muiksi lähteiksi sivulla mainitaan yleismalkaisesti "National Center for Biotechnology Information, U.S. National Library of Medicine, The Associated Press". Kokonaisen tutkimustietokannan tai kansalliskirjaston ilmoittaminen lähteeksi on aika jännä veto, mutta ei tee tilastoista kovin uskottavia. "

    Weinrichin tutkimus on pässinlihaa. Se löytyy helposti verkosta, mutta siinä ei tietenkään ollut kyse kultakaloista.

    Mielenkiintoisempi on mainitsemasi http://www.statisticbrain.com/attention-span-statistics/ -sivun Statistic Verification -kohdassa mainittu viittaus "Source: National Center for Biotechnology Information, U.S. National Library of Medicine, The Associated Press". Kuten mainitset, tämä on kovin epätarkka tieto.

    Attention span voi tarkoittaa joko Transient attentionia tai Selective sustained attentionia.

    PubMedin tietokantahaulla "+transient +attention +goldfish" löytyy "The role of background movement in goldfish vision"-niminen vuonna 2000 tehty Schaererin ja Kirschfeldin tutkimus.

    Vähän epätarkemmalla haulla "+attention +goldfish" löytyy 30 kpl tutkimuksia.

    Tutkimuksissa on myös saatettu käyttää kultakalan latinankielistä nimeä Carassius auratus.

    Minulla ei ole tuohon paikkaan tunnuksia, joten en saa noita tässä päässä auki.

    Scharer/Kirrchfeld-paperin kaksi ensimmäistä sivua löytyy täältä: http://link.springer.com/article/10.1007/s003590050010#page-1 . Siinä todetaan , että Sutherland on jo 1968 tutkinut kultakalojen käyttäytymistä ja sitä, miten ne keskittyvät näkemiinsä objekteihin. Paperissa mainitaan, että Douglas ja Djamgoz ovat vuonna 1990 viitanneet tähän tutkimukseen.

    Douglasin ja Djamgozin teos löytyy Amazonista: http://www.amazon.com/Visual-System-Fish-Fisheries/dp/0412330504/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1462377900&sr=8-1&keywords=Douglas%2C+.+Djamgoz+%281990%29

    Kirjan nimellä "The visual system of fish" googlaamalla saa katseltavakseen joitain sivuja. Tuotakin kautta selviää, että kultakalojen käyttäytymistä ja näkökykyä on tutkittu vuosikymmeniä.

    Viimeiseksi pyytäisin huomioimaan BBC:n jo vuonna 2002 julkaiseman uutisen: http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/1834682.stm . Siinä MIT:n Ted Selker kertoo kultakalojen lyhyestä keskittymiskyvystä.

    Valitettavasti en tänään löytänyt tämän täsmällisempää tutkimuslähdettä kultakalojen lyhyelle keskittymiskyvylle, mutta ei penkominen ihan hukkaan mennyt. Tutkimustietoa on valtavasti. Kultakaloja on tutkittu kymmeniä vuosia, siis jo kauan ennen digiaikaa.

    Tuosta MIT:n henkilön haastattelusta selvisi sekin, että maailman laatulehdistö ei ole pelkästään Microsoftin mainosnikkarin tietojen varassa tässä asiassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esittämiini huomioihin ei itse asiassa oleellisesti vaikuta se, jos löytyy tietoa kultakalojen keskittymiskyvystä. Puuttuva tieto on viite *ihmisten keskittymiskyvyn lyhenemisestä*. Sinänsä kiinnostavaa kyllä, miten kultakalojen aivotoimintaa tutkitaan.

      Poista
  4. Tuolta löysin vielä tarkempaa tietoa tuosta Microsoftin tutkimuksesta, johon nuo lehtien linkit viittaavat. Jutun yhteydessä olevalla videolla kanadalainen tv-ohjelma haastattelee Microsoftin Alyson Gausbya ko tutkimuksesta: http://www.ctvnews.ca/lifestyle/goldfish-have-longer-attention-spans-but-you-can-multitask-study-1.2373696

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten Twitterissä jo totesimmekin, Microsoftin tuossa raportissa ei kuitenkaan ole vertailulukuja keskittymiskyvyn pituudesta 2000 ja 2015 (tai muutenkaan pitemmältä ajalta). Uutisissa tästä "keskittymiskyvyn lyheneminen" on toimittajan kontekstointia, samoin kuin ko. raportissa johdannossa on samansisältöinen kuva. Itse Microsoftin markkinointitutkimus ei tätä tulosta kuitenkaan ole tuottanut, vaan ilmeisesti toistaa samaa urbaania legendaa tuon (lähteettömän) tilastowebbisivun perässä. Linkki raporttiin löytyy yltä kirjoituksestani.

      Poista
  5. Se ei tarkoita sitä, että tulokset olisivat perättömiä tai urbaanilegendoja, kuten arvelet. Tulokset voivat olla peräisin useasta eri lähteestä, joista kaikki eivät ole digitaalisessa muodossa. Kuten yllä mainitsin, kultakalan käytöstä ja keskittymistä on tutkittu erittäin laajasti vuosikymmenien ajan. Pitäisin hyvin kummallisena, että tällainen tulos olisi julkistettu näkyvästi maailman arvovaltaisimmissa lehdissä ilman korjausta, jos kyseessä olisi väärä väittämä. Tätä samaa asiaa kun ovat kyselleet useat muutkin lisäksesi. Laitoin eilen viestiä Microsoftin tutkijalle ja Scientific Brainiin. Vielä ei ole kuulunut mutta ilmoitan, jos vastaavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas pidän varsin tavallisena, että käy juuri näin. Joku (tässä tapauksessa Microsoftin markkinatutkimusraportin kirjoittaja) lukee tilaston webistä, päättää käyttää sitä taustoitukseen, ja epähuomiossa ei tajua, ettei lähteeksi ilmoitetussa artikkelissa itse asiassa sanota noita numeroita suoraan.

      Sen jälkeen joku arvovaltainen lehti lukee raportin, ja epähuomiossa ei tajua, että se kuva ei olekaan sen tutkimuksen raporista vaan taustoitusta (tuossa Microsoftin raportissahan se "Source: Statistic Brain" on alareunassa harmaalla, ei mitenkään selkeimmin esillä).

      Sen jälkeen seuraava arvovaltainen lehti jo "pitäisi kummallisena" että tulos olisi julkaistu arvovaltaisessa lehdessä, jos se ei pidäkään paikkaansa. Seuraava kirjoittaja jo toteaakin, että *usea* arvovaltainen taho on julkaissut saman...

      Ja sillä tavalla soppa on valmis.

      Poista
  6. Oletko tutustunut kirjaan The Shallows, jonka on kirjoittanut Nicholas Carr? Sen julkaisemisesta on varmaankin jo viisi vuotta aikaa, joten muistikuvani saattavat olla hieman hatarat, mutta muistaakseni tässä kirjassa käsiteltiin samalla tavalla tietokoneiden avartavaa maailmaa, internettiä. Tätä kirjaa on käsitelty jonkin verran julkisuudessa, kuten radio-ohjelmissa täällä suomessakin. Mitä mieltä olet kirjan esittämistä väittämistä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi, sori viive vastauksessa, tämä oli jäänyt jostain ihmeellisestä syystä spammifiltteriin.

      En ole lukenut Carrin kirjaa vaikka toki tunnen hänen kontroversiaalin esseensä ("Is Google making us stupid?")

      Mitään selvää näyttöä siitä, että digimediat haittaisivat keskittymiskykyä ei luotettavissa tutkimuksissa ole löytynyt. Ainoastaan unenpuutteen kautta syntyvä keskittymiskyvyttömyys jos/kun laitteita käytetään myöhään yöllä on kiistaton ilmiö.

      On tietysti selvää, että aivomme sopeutuvat niihin tarpeisiin, joita arkielämässämme kohtaamme. Esimerkiksi harva harjoittaa enää numerosarjojen ulkoamuistamisen taitoa, kun puhelinnumeroita ei tarvitse osata ulkoa, ja monet ihmiset ovat parempia etsimään yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi wikipediasta kuin muistamaan sitä ulkoa. Aika harva suomalainen kaupunkilainen tietää vaistonvaraisesti missä on pohjoinen, vaikka osaakin navigoida ruutukaavalla tiettyyn suuntaan eksymättä käänteissä pyörimään ympyrää. Tämä ei kuitenkaan omasta mielestäni ole typeryyttä tai ongelma, vaan osoitus aivojen kyvystä sopeutua kulloiseenkin tilanteeseen.

      Poista