tag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post3951322019226995138..comments2023-07-15T03:53:55.942+03:00Comments on {{Lähde tarkemmin}}: Tappaako älypuhelin aivosi?Unknownnoreply@blogger.comBlogger10125tag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-85522885979239469872016-11-03T09:27:16.317+02:002016-11-03T09:27:16.317+02:00Moi, sori viive vastauksessa, tämä oli jäänyt jost...Moi, sori viive vastauksessa, tämä oli jäänyt jostain ihmeellisestä syystä spammifiltteriin.<br /><br />En ole lukenut Carrin kirjaa vaikka toki tunnen hänen kontroversiaalin esseensä ("Is Google making us stupid?")<br /><br />Mitään selvää näyttöä siitä, että digimediat haittaisivat keskittymiskykyä ei luotettavissa tutkimuksissa ole löytynyt. Ainoastaan unenpuutteen kautta syntyvä keskittymiskyvyttömyys jos/kun laitteita käytetään myöhään yöllä on kiistaton ilmiö.<br /><br />On tietysti selvää, että aivomme sopeutuvat niihin tarpeisiin, joita arkielämässämme kohtaamme. Esimerkiksi harva harjoittaa enää numerosarjojen ulkoamuistamisen taitoa, kun puhelinnumeroita ei tarvitse osata ulkoa, ja monet ihmiset ovat parempia etsimään yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi wikipediasta kuin muistamaan sitä ulkoa. Aika harva suomalainen kaupunkilainen tietää vaistonvaraisesti missä on pohjoinen, vaikka osaakin navigoida ruutukaavalla tiettyyn suuntaan eksymättä käänteissä pyörimään ympyrää. Tämä ei kuitenkaan omasta mielestäni ole typeryyttä tai ongelma, vaan osoitus aivojen kyvystä sopeutua kulloiseenkin tilanteeseen.Jaana Wessmanhttps://www.blogger.com/profile/06254676350276456293noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-68328915543578841972016-10-02T12:53:03.747+03:002016-10-02T12:53:03.747+03:00Oletko tutustunut kirjaan The Shallows, jonka on k...Oletko tutustunut kirjaan The Shallows, jonka on kirjoittanut Nicholas Carr? Sen julkaisemisesta on varmaankin jo viisi vuotta aikaa, joten muistikuvani saattavat olla hieman hatarat, mutta muistaakseni tässä kirjassa käsiteltiin samalla tavalla tietokoneiden avartavaa maailmaa, internettiä. Tätä kirjaa on käsitelty jonkin verran julkisuudessa, kuten radio-ohjelmissa täällä suomessakin. Mitä mieltä olet kirjan esittämistä väittämistä?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-51982370916061361452016-05-09T11:16:34.003+03:002016-05-09T11:16:34.003+03:00Minä taas pidän varsin tavallisena, että käy juuri...Minä taas pidän varsin tavallisena, että käy juuri näin. Joku (tässä tapauksessa Microsoftin markkinatutkimusraportin kirjoittaja) lukee tilaston webistä, päättää käyttää sitä taustoitukseen, ja epähuomiossa ei tajua, ettei lähteeksi ilmoitetussa artikkelissa itse asiassa sanota noita numeroita suoraan. <br /><br />Sen jälkeen joku arvovaltainen lehti lukee raportin, ja epähuomiossa ei tajua, että se kuva ei olekaan sen tutkimuksen raporista vaan taustoitusta (tuossa Microsoftin raportissahan se "Source: Statistic Brain" on alareunassa harmaalla, ei mitenkään selkeimmin esillä).<br /><br />Sen jälkeen seuraava arvovaltainen lehti jo "pitäisi kummallisena" että tulos olisi julkaistu arvovaltaisessa lehdessä, jos se ei pidäkään paikkaansa. Seuraava kirjoittaja jo toteaakin, että *usea* arvovaltainen taho on julkaissut saman... <br /><br />Ja sillä tavalla soppa on valmis. Jaana Wessmanhttps://www.blogger.com/profile/06254676350276456293noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-53258035895060117082016-05-06T07:56:04.836+03:002016-05-06T07:56:04.836+03:00Se ei tarkoita sitä, että tulokset olisivat perätt...Se ei tarkoita sitä, että tulokset olisivat perättömiä tai urbaanilegendoja, kuten arvelet. Tulokset voivat olla peräisin useasta eri lähteestä, joista kaikki eivät ole digitaalisessa muodossa. Kuten yllä mainitsin, kultakalan käytöstä ja keskittymistä on tutkittu erittäin laajasti vuosikymmenien ajan. Pitäisin hyvin kummallisena, että tällainen tulos olisi julkistettu näkyvästi maailman arvovaltaisimmissa lehdissä ilman korjausta, jos kyseessä olisi väärä väittämä. Tätä samaa asiaa kun ovat kyselleet useat muutkin lisäksesi. Laitoin eilen viestiä Microsoftin tutkijalle ja Scientific Brainiin. Vielä ei ole kuulunut mutta ilmoitan, jos vastaavat.Sannahttps://www.blogger.com/profile/14753330147915083172noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-41756388700163723372016-05-05T18:39:27.234+03:002016-05-05T18:39:27.234+03:00Kuten Twitterissä jo totesimmekin, Microsoftin tuo...Kuten Twitterissä jo totesimmekin, Microsoftin tuossa raportissa ei kuitenkaan ole vertailulukuja keskittymiskyvyn pituudesta 2000 ja 2015 (tai muutenkaan pitemmältä ajalta). Uutisissa tästä "keskittymiskyvyn lyheneminen" on toimittajan kontekstointia, samoin kuin ko. raportissa johdannossa on samansisältöinen kuva. Itse Microsoftin markkinointitutkimus ei tätä tulosta kuitenkaan ole tuottanut, vaan ilmeisesti toistaa samaa urbaania legendaa tuon (lähteettömän) tilastowebbisivun perässä. Linkki raporttiin löytyy yltä kirjoituksestani.Jaana Wessmanhttps://www.blogger.com/profile/06254676350276456293noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-86939492372585464192016-05-04T23:48:04.908+03:002016-05-04T23:48:04.908+03:00Tuolta löysin vielä tarkempaa tietoa tuosta Micros...Tuolta löysin vielä tarkempaa tietoa tuosta Microsoftin tutkimuksesta, johon nuo lehtien linkit viittaavat. Jutun yhteydessä olevalla videolla kanadalainen tv-ohjelma haastattelee Microsoftin Alyson Gausbya ko tutkimuksesta: http://www.ctvnews.ca/lifestyle/goldfish-have-longer-attention-spans-but-you-can-multitask-study-1.2373696Sannahttps://www.blogger.com/profile/14753330147915083172noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-82666046530648286372016-05-04T20:24:37.270+03:002016-05-04T20:24:37.270+03:00Esittämiini huomioihin ei itse asiassa oleellisest...Esittämiini huomioihin ei itse asiassa oleellisesti vaikuta se, jos löytyy tietoa kultakalojen keskittymiskyvystä. Puuttuva tieto on viite *ihmisten keskittymiskyvyn lyhenemisestä*. Sinänsä kiinnostavaa kyllä, miten kultakalojen aivotoimintaa tutkitaan. <br />Jaana Wessmanhttps://www.blogger.com/profile/06254676350276456293noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-86813923180206553582016-05-04T19:28:01.002+03:002016-05-04T19:28:01.002+03:00Kirjoitit: "Weinrichin (et al) artikkelissa k...Kirjoitit: "Weinrichin (et al) artikkelissa kyseisiä lukuja ei esiinny ollenkaan - eikä myöskään kultakalojen webbiselailutavoista mainita mitään. Muiksi lähteiksi sivulla mainitaan yleismalkaisesti "National Center for Biotechnology Information, U.S. National Library of Medicine, The Associated Press". Kokonaisen tutkimustietokannan tai kansalliskirjaston ilmoittaminen lähteeksi on aika jännä veto, mutta ei tee tilastoista kovin uskottavia. "<br /><br />Weinrichin tutkimus on pässinlihaa. Se löytyy helposti verkosta, mutta siinä ei tietenkään ollut kyse kultakaloista. <br /><br />Mielenkiintoisempi on mainitsemasi http://www.statisticbrain.com/attention-span-statistics/ -sivun Statistic Verification -kohdassa mainittu viittaus "Source: National Center for Biotechnology Information, U.S. National Library of Medicine, The Associated Press". Kuten mainitset, tämä on kovin epätarkka tieto. <br /><br />Attention span voi tarkoittaa joko Transient attentionia tai Selective sustained attentionia. <br /><br />PubMedin tietokantahaulla "+transient +attention +goldfish" löytyy "The role of background movement in goldfish vision"-niminen vuonna 2000 tehty Schaererin ja Kirschfeldin tutkimus. <br /><br />Vähän epätarkemmalla haulla "+attention +goldfish" löytyy 30 kpl tutkimuksia. <br /><br />Tutkimuksissa on myös saatettu käyttää kultakalan latinankielistä nimeä Carassius auratus. <br /><br />Minulla ei ole tuohon paikkaan tunnuksia, joten en saa noita tässä päässä auki. <br /><br />Scharer/Kirrchfeld-paperin kaksi ensimmäistä sivua löytyy täältä: http://link.springer.com/article/10.1007/s003590050010#page-1 . Siinä todetaan , että Sutherland on jo 1968 tutkinut kultakalojen käyttäytymistä ja sitä, miten ne keskittyvät näkemiinsä objekteihin. Paperissa mainitaan, että Douglas ja Djamgoz ovat vuonna 1990 viitanneet tähän tutkimukseen.<br /><br />Douglasin ja Djamgozin teos löytyy Amazonista: http://www.amazon.com/Visual-System-Fish-Fisheries/dp/0412330504/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1462377900&sr=8-1&keywords=Douglas%2C+.+Djamgoz+%281990%29<br /><br />Kirjan nimellä "The visual system of fish" googlaamalla saa katseltavakseen joitain sivuja. Tuotakin kautta selviää, että kultakalojen käyttäytymistä ja näkökykyä on tutkittu vuosikymmeniä. <br /><br />Viimeiseksi pyytäisin huomioimaan BBC:n jo vuonna 2002 julkaiseman uutisen: http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/1834682.stm . Siinä MIT:n Ted Selker kertoo kultakalojen lyhyestä keskittymiskyvystä. <br /><br />Valitettavasti en tänään löytänyt tämän täsmällisempää tutkimuslähdettä kultakalojen lyhyelle keskittymiskyvylle, mutta ei penkominen ihan hukkaan mennyt. Tutkimustietoa on valtavasti. Kultakaloja on tutkittu kymmeniä vuosia, siis jo kauan ennen digiaikaa. <br /><br />Tuosta MIT:n henkilön haastattelusta selvisi sekin, että maailman laatulehdistö ei ole pelkästään Microsoftin mainosnikkarin tietojen varassa tässä asiassa. Sannahttps://www.blogger.com/profile/14753330147915083172noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-64071788828894718172016-05-04T08:46:17.639+03:002016-05-04T08:46:17.639+03:00Minäkin kirjoitin aiheesta, tosin ideani jäi hiema...Minäkin kirjoitin aiheesta, tosin ideani jäi hieman hajoilun tasolle. Kirjoittelen myöhemmin enemmän. <br />http://spoborgmedia.com/sagamaraia/2016/5/3/kommentti-knnykn-kamaluudestasagamaraiahttp://spoborgmedia.comnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-20045246567883557272016-05-04T08:09:12.322+03:002016-05-04T08:09:12.322+03:00Puhelimen menettämisen pelko... Mielenkiintoista, ...Puhelimen menettämisen pelko... Mielenkiintoista, mutta minulla tuntuu tosiaan esiintyvän arkkityyppinen uni, jossa putoan veteen ja huolestun puhelimen kohtalosta. Uusin onkin varmuuden vuoksi vedenpitävä...Anonymousnoreply@blogger.com