tag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.comments2023-07-15T03:53:55.942+03:00{{Lähde tarkemmin}}Unknownnoreply@blogger.comBlogger95125tag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-38263287207116026182017-10-18T18:08:10.464+03:002017-10-18T18:08:10.464+03:00Kiitos vastauksesta. Sylttytehdas on siis edelleen...Kiitos vastauksesta. Sylttytehdas on siis edelleen löytämättä :)Hanna Marinoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-92103237766813812342017-10-18T16:14:56.577+03:002017-10-18T16:14:56.577+03:00Moi ja hyvä kysymys. Yritin tätä aikanani jäljitel...Moi ja hyvä kysymys. Yritin tätä aikanani jäljitellä kun se pulpahti julkisuuteen ja silloin en löytänyt ihmeellisempää kuin erään puheterapeutin kliinisen vaikutelman. <br /><br />Sellainen tutkimustulos toki on, että lapset oppivat hitaammin puhumaan, jos he kuulevat vain vähän elävää puhetta tai sitä ei kohdisteta suoraan heille. Ruutuaikatutkimuksissa tämä näkyy niin (tästä olen kai blogannutkin), että kaikkein eniten telkkarin ja tabletin edessä istuvat ovat puheenkehitykseltään jäljessä, mutta vanhempien ruutuaikaa tarkastelevaa suoraan tutkimusta en ole nähnyt.Jaana Wessmanhttps://www.blogger.com/profile/06254676350276456293noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-40772065039928569272017-10-17T21:41:35.897+03:002017-10-17T21:41:35.897+03:00Päädyin tänne Twitterin linkin kautta ja lukiessan...Päädyin tänne Twitterin linkin kautta ja lukiessani tuli mieleeni, osaisitko sinä vastata seuraavaan kysymykseen:<br /><br />Olen törmännyt useita kertoja väitteeseen, että 3-vuotiaiden puhumattomuus on lisääntynyt, ja taustalla on vanhempien ruutuaika. Eli ei kommunikoida lasten kanssa tai lueta vaan vanhemmat tuijottavat ruutujaan. Väite on tullut vastaan mm. lehtiartikkeleissa, mutta myös päiväkodin vanhempainillassa erityislastentarhanopettajalta. Maallikon korvaan väite kuulostaa uskomattomalta. Että tosiaan olisi merkittävä määrä tällaisia puhumattomia lapsia juuri tällaisella taustasyyllä. Onko asiasta julkaistu tutkimus (tai "tutkimus"), joka olisi uutisoitu jossakin alan lehdessä tai käyttääkö joku kouluttaja /koulutusmateriaali tällaista esimerkkiä? Vai onko tämä suusta suuhun kulkeva "totuus", jolle ei ole näyttöä? <br /><br />Selasin blogiasi hieman myös taaksepäin, mutta en ainakaan äkkiseltään huomannut että olisit asiaa käsitellyt. Ja ei ole tarkoitus tulla tilaamaan vaivalloista blogipostausta, arvelin vain, että sinulla voisi olla asiantuntemusta vastata tähän minua askarruttaneeseen väitteeseen :)Hanna Marinoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-25249525474728583472016-11-18T20:32:39.880+02:002016-11-18T20:32:39.880+02:00Peesi tälle. Näin tilastotiteilijänäkin. Peesi tälle. Näin tilastotiteilijänäkin. Etnahttps://www.blogger.com/profile/06607580519587744911noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-46259099166905919202016-11-18T13:57:35.652+02:002016-11-18T13:57:35.652+02:00Ole hyvä! :)Ole hyvä! :)Jaana Wessmanhttps://www.blogger.com/profile/06254676350276456293noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-71119597156056745322016-11-18T13:57:16.230+02:002016-11-18T13:57:16.230+02:00Hyödyllinen ja arvokas analyysi. Kiitos.Hyödyllinen ja arvokas analyysi. Kiitos.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-85522885979239469872016-11-03T09:27:16.317+02:002016-11-03T09:27:16.317+02:00Moi, sori viive vastauksessa, tämä oli jäänyt jost...Moi, sori viive vastauksessa, tämä oli jäänyt jostain ihmeellisestä syystä spammifiltteriin.<br /><br />En ole lukenut Carrin kirjaa vaikka toki tunnen hänen kontroversiaalin esseensä ("Is Google making us stupid?")<br /><br />Mitään selvää näyttöä siitä, että digimediat haittaisivat keskittymiskykyä ei luotettavissa tutkimuksissa ole löytynyt. Ainoastaan unenpuutteen kautta syntyvä keskittymiskyvyttömyys jos/kun laitteita käytetään myöhään yöllä on kiistaton ilmiö.<br /><br />On tietysti selvää, että aivomme sopeutuvat niihin tarpeisiin, joita arkielämässämme kohtaamme. Esimerkiksi harva harjoittaa enää numerosarjojen ulkoamuistamisen taitoa, kun puhelinnumeroita ei tarvitse osata ulkoa, ja monet ihmiset ovat parempia etsimään yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi wikipediasta kuin muistamaan sitä ulkoa. Aika harva suomalainen kaupunkilainen tietää vaistonvaraisesti missä on pohjoinen, vaikka osaakin navigoida ruutukaavalla tiettyyn suuntaan eksymättä käänteissä pyörimään ympyrää. Tämä ei kuitenkaan omasta mielestäni ole typeryyttä tai ongelma, vaan osoitus aivojen kyvystä sopeutua kulloiseenkin tilanteeseen.Jaana Wessmanhttps://www.blogger.com/profile/06254676350276456293noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-88318785775904811112016-11-01T12:21:40.652+02:002016-11-01T12:21:40.652+02:00Hieno teksti!
Omalla kohdallani olen huomannut sen...Hieno teksti!<br />Omalla kohdallani olen huomannut sen, ettei kiusaamista oteta vakavasti työelämässäkään. Kun otin yhteyttä työpaikkakiusaamisesta työsuojeluun, annettiin vaihtoehdoksi eroaminen ja kolme kuukautta karenssia tai se, että sovittelija tulee paikalle noin 3-6 kuukauden päästä yhdeksi päiväksi seuraamaan tilannetta. Esihenkilö, joka minua tuolloin kiusasi, oli odottanut koeajan loppumista ennen kiusaamisen alkua, niin varmasti hän olisi tuon päivän verran voinut esittää kivaa ja tehdä elämästäni yhtä helvettiä sen jälkeen.<br /><br />Saikkua en saanut kuin kolme päivää. Lopulta jätin vaan menemättä enää töihin, pyysin monesti kiusaajaa erottamaan minut, mutta tämä ei tietenkään suostunut. Toki tämä on eri kuin koulu, koska se ei kestänyt vuosia ja täysikäisenä voin tehdä oman päätökseni. Kuitenkin tipuin täysin tukien ulkopuolelle ja moni ei olisi voinut tehdä samaa (esimerkiksi yksinhuoltaja tai joku jolla ei ole yhtään säästöjä).Laurahttps://www.blogger.com/profile/16490741867572518527noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-68328915543578841972016-10-02T12:53:03.747+03:002016-10-02T12:53:03.747+03:00Oletko tutustunut kirjaan The Shallows, jonka on k...Oletko tutustunut kirjaan The Shallows, jonka on kirjoittanut Nicholas Carr? Sen julkaisemisesta on varmaankin jo viisi vuotta aikaa, joten muistikuvani saattavat olla hieman hatarat, mutta muistaakseni tässä kirjassa käsiteltiin samalla tavalla tietokoneiden avartavaa maailmaa, internettiä. Tätä kirjaa on käsitelty jonkin verran julkisuudessa, kuten radio-ohjelmissa täällä suomessakin. Mitä mieltä olet kirjan esittämistä väittämistä?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-37406756939119959122016-08-07T17:43:17.031+03:002016-08-07T17:43:17.031+03:00Yhdessä pelaaminen on tosiaan mitä mainioin harras...Yhdessä pelaaminen on tosiaan mitä mainioin harrastus! Ja tietokonepelit sopii sadesään puuhaksi niillekin jotka pelaisivat myös frisbeegolfia. :)Jaana Wessmanhttps://www.blogger.com/profile/06254676350276456293noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-26930426753844916542016-08-06T17:30:15.287+03:002016-08-06T17:30:15.287+03:00Hyviä yleisohjeita.
Olen itsekin pelaillut 80-luv...Hyviä yleisohjeita.<br /><br />Olen itsekin pelaillut 80-luvulta lähtien, enkä pidä sitä mitenkään pahana. Esim. televisio on kurjempi riippuvuus, se passivoi ihmistä. On luonnollisesti hyvä tietää, mitä lapsesi pelailee; erittäin perusteellinen ratkaisu on pelata samoja pelejä. Silloin tietää mistä siinä oikeasti on kysymys.<br /><br />World of Warcraftissa jopa pelasimme jonkin aikaa yhdessä: minä, kaksi poikaani ja vanhemman tyttöystävä! Se oli aivan yhtä toimiva ratkaisu kuin yhdessä frisbeegolfin pelaaminen, tosin ilman kävelylenkkiä. Nyt vanhemmalla pojallani ei ole enää juurikaan aikaa pelata pelejä, nuori perhe ja vaativa työ ovat tehneet sellaisen mahdottomaksi. Eikä nuorempikaan kerkeä/viitsi enää paljoa pelata. Joka tapauksessa voin olla varma että kummallekaan pelaaminen ei ole lähelläkään riippuvuutta.Yksi Turkkulaanenhttps://www.blogger.com/profile/10475668667269947741noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-30971342823492140712016-06-03T15:56:47.934+03:002016-06-03T15:56:47.934+03:00Miten selität vuoden 1985-1995 välissä tapahtuneet...Miten selität vuoden 1985-1995 välissä tapahtuneet kulutuksen nousun jota ei saatavuuden tai verotuksen muutoksilla pysty perustelemaan. Ja miten selität 2010 luvun kulutuksen laskun joka selvästi on alkanut juo yli vuosi ennen kuin saatavuuteen tai verotukseen tuli muutoksia?<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-8628757309804594762016-06-01T21:05:57.187+03:002016-06-01T21:05:57.187+03:00Tilastoimaton kulutus on THL:n tutkijoiden paras a...Tilastoimaton kulutus on THL:n tutkijoiden paras arvio. Tilastolähteen mukaan "Tilastoimaton alkoholijuomien kulutus sisältää matkustajien alkoholin tuonnin, salakuljetuksen, laillisen ja laittoman kotivalmistuksen, korvikkeet sekä suomalaisten Suomen rajojen ulkopuolella kuluttaman alkoholin. Tilastoimaton alkoholijuomien kulutus lasketaan viranomaislähteistä ja haastattelututkimuksista saatujen tietojen perusteella."<br /><br />Nelosen kohdalla tosiaan on hyvinkin mahdollista, että kyseessä ei ole syy-seuraus-yhteys, vaan pelkästään ajallinen sattuma. Kuten tekstistä käy ilmi, olisin itse valmis veikkaamaan aitoa syy-yhteyttä ajankohdissa 1 ja 5. Entä sinä?Jaana Wessmanhttps://www.blogger.com/profile/06254676350276456293noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-52062069348684847862016-06-01T21:03:39.649+03:002016-06-01T21:03:39.649+03:00Saa säätää! Data on saatavissa sotkanetista hyvin ...Saa säätää! Data on saatavissa sotkanetista hyvin helposti! ;)Jaana Wessmanhttps://www.blogger.com/profile/06254676350276456293noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-82535328560808933272016-06-01T14:19:51.463+03:002016-06-01T14:19:51.463+03:00Kuva 1 on hyvä esitys aihepiiristä.
Kuvassa 2 teki...Kuva 1 on hyvä esitys aihepiiristä.<br />Kuvassa 2 tekisi mieli säätää asteikkoja ja merkata pisteiden kohdalle ao. vuodet.<br /><br />"Toinen pirtuaika" -reportaasi (2013) valottaa taustoja:<br />http://www.newsbrokers.fi/en/ladattavat-reportaasit-2/<br />Kimmo Vehkalahtihttp://www.helsinki.fi/~kvehkala/suomeksi.htmlnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-53471810331631079252016-06-01T01:51:15.673+03:002016-06-01T01:51:15.673+03:00Ensinnäkin, haluaisitko puhua tuosta tilastoimatto...Ensinnäkin, haluaisitko puhua tuosta tilastoimattomasta kulutuksesta? Se on siis jokin arvio? Miten se on tehty ja kuinka tarkkana pidät sitä?<br /><br />Toiseksi, tuon nelosen kohdalla näyttää aika jännältä puhua siitä, miten kulutuksen lasku pysähtyy, kun sen nousulle ei löytynyt syytä. Se on pitkään ennen sitä töyssyä ollut about sama, ja vielä nelosen jälkeenkin kesti aikaa ennen kuin se nousi töyssyä korkeammalle. Eikö se voi olla ihan vain normaalia heiluntaa? :)Olli Markkanennoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-33892631125879378502016-05-31T10:25:19.486+03:002016-05-31T10:25:19.486+03:00En kiistä, etteikö Simpuran kirjassa saatettaisi v...En kiistä, etteikö Simpuran kirjassa saatettaisi väittää näin, mutta aikalaislähteet ja kulutustilastot eivät tue tätä. Ennen kieltolakia Suomessa juotiin kansainvälisesti vertaillen varsin vähän ja verrattuna 1800-luvun loppupuoleen vähenevässä määrin, mutta "täysraittiudesta" ei voi silti puhua. Alkoholia käytti pieni osa kansasta, mutta nämä käyttivät sitä todennäköisesti humalahakuisella tavalla.<br /><br />Kieltolain päätyttyä kulutus palasi kieltolakia edeltäneelle tasolle. Varsinainen kokonaiskulutuksen hurja kasvu alkoi vasta 60-luvun loppupuolella, keskioluen vapauduttua. <br /><br />Ks esim. <br /><br />http://www.duodecim-aikakauskirja.fi/web/guest/haku;jsessionid=AA0BDEBDD3EE73898E6C2EDB23330785?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo10667#s2 Jaana Wessmanhttps://www.blogger.com/profile/06254676350276456293noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-23584813005432238582016-05-31T09:51:58.416+03:002016-05-31T09:51:58.416+03:00Korjaus: Yksi täsmennys: Jussi Simpuran kirjan &qu...Korjaus: Yksi täsmennys: Jussi Simpuran kirjan "Vapaan viinan aika" (Alkon 50-vuotishistoriikki) mukaan Suomi oli kieltolain alkaessa "täysraitis maa", mutta kieltolain alettua "alkoi ryyppäämään hurjemmin kuin koskaan." :)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-53053852839732205512016-05-31T09:48:23.523+03:002016-05-31T09:48:23.523+03:00Yksi täsmennys: Jussi Simpuran kirjan "Vapaan...Yksi täsmennys: Jussi Simpuran kirjan "Vapaan viinan aika" (Alkon 50-vuotishistoriikki) mukaan Suomi oli kieltolain mukaan täysraitis maa, mutta kieltolain alettua "alkoi ryyppäämään hurjemmin kuin koskaan." Lisää aiheesta:<br /><br />https://fi.wikipedia.org/wiki/Kieltolaki_%28Suomi%29#SeurauksetAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-51982370916061361452016-05-09T11:16:34.003+03:002016-05-09T11:16:34.003+03:00Minä taas pidän varsin tavallisena, että käy juuri...Minä taas pidän varsin tavallisena, että käy juuri näin. Joku (tässä tapauksessa Microsoftin markkinatutkimusraportin kirjoittaja) lukee tilaston webistä, päättää käyttää sitä taustoitukseen, ja epähuomiossa ei tajua, ettei lähteeksi ilmoitetussa artikkelissa itse asiassa sanota noita numeroita suoraan. <br /><br />Sen jälkeen joku arvovaltainen lehti lukee raportin, ja epähuomiossa ei tajua, että se kuva ei olekaan sen tutkimuksen raporista vaan taustoitusta (tuossa Microsoftin raportissahan se "Source: Statistic Brain" on alareunassa harmaalla, ei mitenkään selkeimmin esillä).<br /><br />Sen jälkeen seuraava arvovaltainen lehti jo "pitäisi kummallisena" että tulos olisi julkaistu arvovaltaisessa lehdessä, jos se ei pidäkään paikkaansa. Seuraava kirjoittaja jo toteaakin, että *usea* arvovaltainen taho on julkaissut saman... <br /><br />Ja sillä tavalla soppa on valmis. Jaana Wessmanhttps://www.blogger.com/profile/06254676350276456293noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-53258035895060117082016-05-06T07:56:04.836+03:002016-05-06T07:56:04.836+03:00Se ei tarkoita sitä, että tulokset olisivat perätt...Se ei tarkoita sitä, että tulokset olisivat perättömiä tai urbaanilegendoja, kuten arvelet. Tulokset voivat olla peräisin useasta eri lähteestä, joista kaikki eivät ole digitaalisessa muodossa. Kuten yllä mainitsin, kultakalan käytöstä ja keskittymistä on tutkittu erittäin laajasti vuosikymmenien ajan. Pitäisin hyvin kummallisena, että tällainen tulos olisi julkistettu näkyvästi maailman arvovaltaisimmissa lehdissä ilman korjausta, jos kyseessä olisi väärä väittämä. Tätä samaa asiaa kun ovat kyselleet useat muutkin lisäksesi. Laitoin eilen viestiä Microsoftin tutkijalle ja Scientific Brainiin. Vielä ei ole kuulunut mutta ilmoitan, jos vastaavat.Sannahttps://www.blogger.com/profile/14753330147915083172noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-41756388700163723372016-05-05T18:39:27.234+03:002016-05-05T18:39:27.234+03:00Kuten Twitterissä jo totesimmekin, Microsoftin tuo...Kuten Twitterissä jo totesimmekin, Microsoftin tuossa raportissa ei kuitenkaan ole vertailulukuja keskittymiskyvyn pituudesta 2000 ja 2015 (tai muutenkaan pitemmältä ajalta). Uutisissa tästä "keskittymiskyvyn lyheneminen" on toimittajan kontekstointia, samoin kuin ko. raportissa johdannossa on samansisältöinen kuva. Itse Microsoftin markkinointitutkimus ei tätä tulosta kuitenkaan ole tuottanut, vaan ilmeisesti toistaa samaa urbaania legendaa tuon (lähteettömän) tilastowebbisivun perässä. Linkki raporttiin löytyy yltä kirjoituksestani.Jaana Wessmanhttps://www.blogger.com/profile/06254676350276456293noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-86939492372585464192016-05-04T23:48:04.908+03:002016-05-04T23:48:04.908+03:00Tuolta löysin vielä tarkempaa tietoa tuosta Micros...Tuolta löysin vielä tarkempaa tietoa tuosta Microsoftin tutkimuksesta, johon nuo lehtien linkit viittaavat. Jutun yhteydessä olevalla videolla kanadalainen tv-ohjelma haastattelee Microsoftin Alyson Gausbya ko tutkimuksesta: http://www.ctvnews.ca/lifestyle/goldfish-have-longer-attention-spans-but-you-can-multitask-study-1.2373696Sannahttps://www.blogger.com/profile/14753330147915083172noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-82666046530648286372016-05-04T20:24:37.270+03:002016-05-04T20:24:37.270+03:00Esittämiini huomioihin ei itse asiassa oleellisest...Esittämiini huomioihin ei itse asiassa oleellisesti vaikuta se, jos löytyy tietoa kultakalojen keskittymiskyvystä. Puuttuva tieto on viite *ihmisten keskittymiskyvyn lyhenemisestä*. Sinänsä kiinnostavaa kyllä, miten kultakalojen aivotoimintaa tutkitaan. <br />Jaana Wessmanhttps://www.blogger.com/profile/06254676350276456293noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6912509110992170889.post-86813923180206553582016-05-04T19:28:01.002+03:002016-05-04T19:28:01.002+03:00Kirjoitit: "Weinrichin (et al) artikkelissa k...Kirjoitit: "Weinrichin (et al) artikkelissa kyseisiä lukuja ei esiinny ollenkaan - eikä myöskään kultakalojen webbiselailutavoista mainita mitään. Muiksi lähteiksi sivulla mainitaan yleismalkaisesti "National Center for Biotechnology Information, U.S. National Library of Medicine, The Associated Press". Kokonaisen tutkimustietokannan tai kansalliskirjaston ilmoittaminen lähteeksi on aika jännä veto, mutta ei tee tilastoista kovin uskottavia. "<br /><br />Weinrichin tutkimus on pässinlihaa. Se löytyy helposti verkosta, mutta siinä ei tietenkään ollut kyse kultakaloista. <br /><br />Mielenkiintoisempi on mainitsemasi http://www.statisticbrain.com/attention-span-statistics/ -sivun Statistic Verification -kohdassa mainittu viittaus "Source: National Center for Biotechnology Information, U.S. National Library of Medicine, The Associated Press". Kuten mainitset, tämä on kovin epätarkka tieto. <br /><br />Attention span voi tarkoittaa joko Transient attentionia tai Selective sustained attentionia. <br /><br />PubMedin tietokantahaulla "+transient +attention +goldfish" löytyy "The role of background movement in goldfish vision"-niminen vuonna 2000 tehty Schaererin ja Kirschfeldin tutkimus. <br /><br />Vähän epätarkemmalla haulla "+attention +goldfish" löytyy 30 kpl tutkimuksia. <br /><br />Tutkimuksissa on myös saatettu käyttää kultakalan latinankielistä nimeä Carassius auratus. <br /><br />Minulla ei ole tuohon paikkaan tunnuksia, joten en saa noita tässä päässä auki. <br /><br />Scharer/Kirrchfeld-paperin kaksi ensimmäistä sivua löytyy täältä: http://link.springer.com/article/10.1007/s003590050010#page-1 . Siinä todetaan , että Sutherland on jo 1968 tutkinut kultakalojen käyttäytymistä ja sitä, miten ne keskittyvät näkemiinsä objekteihin. Paperissa mainitaan, että Douglas ja Djamgoz ovat vuonna 1990 viitanneet tähän tutkimukseen.<br /><br />Douglasin ja Djamgozin teos löytyy Amazonista: http://www.amazon.com/Visual-System-Fish-Fisheries/dp/0412330504/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1462377900&sr=8-1&keywords=Douglas%2C+.+Djamgoz+%281990%29<br /><br />Kirjan nimellä "The visual system of fish" googlaamalla saa katseltavakseen joitain sivuja. Tuotakin kautta selviää, että kultakalojen käyttäytymistä ja näkökykyä on tutkittu vuosikymmeniä. <br /><br />Viimeiseksi pyytäisin huomioimaan BBC:n jo vuonna 2002 julkaiseman uutisen: http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/1834682.stm . Siinä MIT:n Ted Selker kertoo kultakalojen lyhyestä keskittymiskyvystä. <br /><br />Valitettavasti en tänään löytänyt tämän täsmällisempää tutkimuslähdettä kultakalojen lyhyelle keskittymiskyvylle, mutta ei penkominen ihan hukkaan mennyt. Tutkimustietoa on valtavasti. Kultakaloja on tutkittu kymmeniä vuosia, siis jo kauan ennen digiaikaa. <br /><br />Tuosta MIT:n henkilön haastattelusta selvisi sekin, että maailman laatulehdistö ei ole pelkästään Microsoftin mainosnikkarin tietojen varassa tässä asiassa. Sannahttps://www.blogger.com/profile/14753330147915083172noreply@blogger.com