Sivut

30.5.2016

Alkoholin saatavuusrajoitusten yhteydestä kulutukseen ja haittoihin

Nyt kun päivänpolitiikan polttavin kysymys on se, saako neloskaljaa ostaa maitokaupasta, esitetään julkisuudessa jatkuvalla syötöllä erilaisia, keskenään täysin ristiriitaisia väitteitä alkoholin saantirajoitusten vaikutuksesta kulutukseen. Ottamatta erityisesti kantaa alkoholipoliittisiin toimenpiteisiin, väitteet ettei alkoholin saatavuudella olisi yhteyttä kulutukseen ja kulutuksella haittoihin ovat tilastojen valossa varsin epäuskottavia. Katsotaanpa pari kuvaa.

Kuva 1. Alkoholin kulutus Suomessa (lähde: THL). Pystyviivat JW.
Kuvassa 1 näemme alkoholin kokonaiskulutuksen 15 vuotta täyttänyttä kansalaista kohti 1960-luvulta eteenpäin. Pystyviivat olen askarrellut kuvaan omin päin ja ne kuvaavat seuraavia alkoholipoliittisia päätöksiä:
  1. Keskiolut vapautuu ja sitä saa alkaa ostaa maitokaupoista. Samaan aikaan kokonaiskulutus lähtee nousuun. 
  2. Kokonaiskulutus uhkaa tasaantua, mutta lähtee kuitenkin uudestaan kasvuun. Samaan aikaan viinakortit poistuvat käytöstä.
  3. Alkoholin mainonta kielletään. Suomalaiset juovat kuten ennenkin noin 1980-luvun puoliväliin saakka, jolloin hetkellisesti alettiin vetää viinaa vähän enemmänkin (en löytänyt tälle alkoholipoliittista selittäjää; yhteiskunnallisesti samaan aikaan mm. väestö vaurastui ja nuorten juominen lisääntyi).
  4. Mietojen alkoholijuomien mainonta sallitaan. Alkoholin käytön kulutuksen lasku pysähtyy. 
  5. Viro liittyy EU:hun, alkoholin tuonti tulee vapaammaksi. Suomi laskee alkoholiverotusta. Tilastoimattomassa kulutuksessa on hetkellinen piikki, tilastoitu kulutus jatkaa tasaista kasvuaan.
  6. Suomi ja Viro molemmat nostavat alkoholiverotusta.
  7. Suomi nostaa alkoholiverotusta edelleen. 
Käyrää katsomalla kahdella alkoholipoliittisella toimella tämän historian aikana on sellainen ajallinen yhteys kulutuksen muutoksiin, että uskaltaisin laittaa rahani likoon kausaliteetin puolesta: keskioluen tulemisella ruokakauppoihin ja samanaikaisella Viron tuonnin helpottumisella ja alkoholiveron laskulla. Mielenkiintoisesti samaan aikaan kun mietojen juomien mainonta sallittiin lisääntyi nimenomaan tilastoimaton kulutus - mutta Alkosta ostettu viinamäärä pysyi ennallaan. 

No nyt tulee tietysti joku ja sanoo, että eihän alkoholin kulutuksella välttämättä ole mitään yhteyttä haittoihin - kun juopothan juo juotavansa joka tapauksessa ja kunnon kansalaiset on ne jotka ostaa kaljansa ruokaostosten yhteydessä.

Kuva 2. Lähde: THL / Sotkanet.fi.
Kuvaan 2 olen piirtänyt vastakkain alkoholin kokonaiskulutuksen ja alkoholikuolemien määrän per 100,000 asukasta, 15 vuoden ajalta. Yhteys on jotakuinkin selvä (joskaan tuskin aidosti lineaarinen - itse arvelen, että Suomessa kuoltiin ryyppäämisen seurauksena myös ennen 1960-luvun puoliväliä, jolloin kokonaiskulutus oli alle 6 l/henkilö)

Usein kuulee myös väitettävän, että kieltolaki on aiheuttanut Suomessa alkoholinkäyttökulttuurin muutoksen - että ennen kieltolakia olisi juotu sivistyneemmin ja että kieltolain aikana alkoholin kulutus lisääntyi. Todennäköisesti näin ei ollut. Aikalaislähteiden mukaan kieltolain perusteena oli nimenomaan holtiton juomatapa. Ennen kieltolakia Suomessa juotiin kansainvälisesti vertailtuna aika vähän, kieltolain aikana kokonaiskulutus todennäköisesti laski hieman ja moni aikaisemmin vähän juonut jätti juomisen kokonaan kulutuksen keskittyessä ongelmakäyttäjille. Kieltolain jälkeen kulutus palasi suunnilleen lakia edeltävälle tasolle ja alkoi siitä sitten pikkuhiljaa nousta. [*]

PS. Pidätkö kirjoituksistani? Haluaisitko nähdä niitä useammin? Olisitko halunnut nähdä nämä kuvat jo viime viikolla ja ehkä pyytää kirjoitukseen jotain tarkennusta? Liity tilaajaksi Patreonissa!

8 kommenttia:

  1. Yksi täsmennys: Jussi Simpuran kirjan "Vapaan viinan aika" (Alkon 50-vuotishistoriikki) mukaan Suomi oli kieltolain mukaan täysraitis maa, mutta kieltolain alettua "alkoi ryyppäämään hurjemmin kuin koskaan." Lisää aiheesta:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Kieltolaki_%28Suomi%29#Seuraukset

    VastaaPoista
  2. Korjaus: Yksi täsmennys: Jussi Simpuran kirjan "Vapaan viinan aika" (Alkon 50-vuotishistoriikki) mukaan Suomi oli kieltolain alkaessa "täysraitis maa", mutta kieltolain alettua "alkoi ryyppäämään hurjemmin kuin koskaan." :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kiistä, etteikö Simpuran kirjassa saatettaisi väittää näin, mutta aikalaislähteet ja kulutustilastot eivät tue tätä. Ennen kieltolakia Suomessa juotiin kansainvälisesti vertaillen varsin vähän ja verrattuna 1800-luvun loppupuoleen vähenevässä määrin, mutta "täysraittiudesta" ei voi silti puhua. Alkoholia käytti pieni osa kansasta, mutta nämä käyttivät sitä todennäköisesti humalahakuisella tavalla.

      Kieltolain päätyttyä kulutus palasi kieltolakia edeltäneelle tasolle. Varsinainen kokonaiskulutuksen hurja kasvu alkoi vasta 60-luvun loppupuolella, keskioluen vapauduttua.

      Ks esim.

      http://www.duodecim-aikakauskirja.fi/web/guest/haku;jsessionid=AA0BDEBDD3EE73898E6C2EDB23330785?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo10667#s2

      Poista
  3. Olli Markkanen1/6/16 01:51

    Ensinnäkin, haluaisitko puhua tuosta tilastoimattomasta kulutuksesta? Se on siis jokin arvio? Miten se on tehty ja kuinka tarkkana pidät sitä?

    Toiseksi, tuon nelosen kohdalla näyttää aika jännältä puhua siitä, miten kulutuksen lasku pysähtyy, kun sen nousulle ei löytynyt syytä. Se on pitkään ennen sitä töyssyä ollut about sama, ja vielä nelosen jälkeenkin kesti aikaa ennen kuin se nousi töyssyä korkeammalle. Eikö se voi olla ihan vain normaalia heiluntaa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilastoimaton kulutus on THL:n tutkijoiden paras arvio. Tilastolähteen mukaan "Tilastoimaton alkoholijuomien kulutus sisältää matkustajien alkoholin tuonnin, salakuljetuksen, laillisen ja laittoman kotivalmistuksen, korvikkeet sekä suomalaisten Suomen rajojen ulkopuolella kuluttaman alkoholin. Tilastoimaton alkoholijuomien kulutus lasketaan viranomaislähteistä ja haastattelututkimuksista saatujen tietojen perusteella."

      Nelosen kohdalla tosiaan on hyvinkin mahdollista, että kyseessä ei ole syy-seuraus-yhteys, vaan pelkästään ajallinen sattuma. Kuten tekstistä käy ilmi, olisin itse valmis veikkaamaan aitoa syy-yhteyttä ajankohdissa 1 ja 5. Entä sinä?

      Poista
  4. Kuva 1 on hyvä esitys aihepiiristä.
    Kuvassa 2 tekisi mieli säätää asteikkoja ja merkata pisteiden kohdalle ao. vuodet.

    "Toinen pirtuaika" -reportaasi (2013) valottaa taustoja:
    http://www.newsbrokers.fi/en/ladattavat-reportaasit-2/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa säätää! Data on saatavissa sotkanetista hyvin helposti! ;)

      Poista
  5. Anonyymi3/6/16 15:56

    Miten selität vuoden 1985-1995 välissä tapahtuneet kulutuksen nousun jota ei saatavuuden tai verotuksen muutoksilla pysty perustelemaan. Ja miten selität 2010 luvun kulutuksen laskun joka selvästi on alkanut juo yli vuosi ennen kuin saatavuuteen tai verotukseen tuli muutoksia?

    VastaaPoista